Meidän tilan omenalajikkeet, osa 1

Junost

Leif Blomqvist - Puutarhan Hedelmäpuut (2011)
Junost on venäläinen risteymä, Keltakaneli x Valkea Kuulas, tuotettu Moskovan hedelmänjalostusasemalla vuonna 1938.
Hedelmä: Keskikokoinen hedelmä, jolla rikinkeltainen vahamainen kuori. Malto on murea, mehukkaan makea ja maultaan hieman mausteinen. Kypsyy yleensä syyskuussa.
Puu: Terve, melko suuri puu, joka sopii hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn. Lajike tulee varhain satoikään.
Käyttö. Junost sopii sekä jälkiruuaksi että taloushedelmäksi.
Talvenkestävyys: Kestävä ainakin vyöhykkeelle V asti.
Lisätietoa: Kiintoisa lajike pohjoisiin oloihin. Tunnetut vanhemmat, joiden hienot ominaisuudet yhtyvät tässä hienossa lajikkeessa. Taimien saatavuus on vielä rajallinen.

Anssi Krannila & Anne Paalo - Omenapuu (2008)
Junost, V, kesä
(Oktjabrenok) Venäläinen risteytysjaloste (Keltakeneli x Valkea Kuulas) Moskovan hedelmäkoeasemalta 1938. Huomionarvoinen lajike Keski- ja Pohjois-Suomeen. Hedelmä 115 g, keltainen, pinnaltaan vahainen. Malto pehmeää, mehevää, heikosti mausteista ja makeaa. Hyvä ruvenkestävyys. Sopii luomuviljelyyn.

Konsta

LB:
Suomalainen risteytys, Lobo x Antonovka, jalostettu MTT:n Piikkiön koetarhalla vuonna 1966. Tuotiin markkinoille 1997.
Hedelmä: Keskikokoinen/suuri talvilajike, joka on melkein kokonaan punainen. Malto on valkoista ja karkeaa, happoista ja miellyttävän mietoaromista. Kypsyy lämpösumman ollessa 1264, lokakuun puolivälissä.
Puu: Hitaasti kasvava, leveälatvuksinen puu. On osoittanut vuosien 1984-1997 koeviljelyn aikana hyvää vastustuskykyä niin omenaruvelle kuin muumiotaudille.
Käyttö: Sekä syöntiomena, noin kahden viikon säilytyksen jälkeen, että talousomena.
Talvenkestävyys: MTT Piikkiön mukaan talvenkestävä I-IV vyöhykkeelle.
Lisätietoa: Talvenkestävyyttä pohjoisempana ei ole vielä kokeiltu riittävästi. Taimien saatavuus alkaa olla melko hyvä.

AK & AP:
Konsta, III (IV), aikainen talvi
Suomalainen uutuuslajike. MTT:n risteytysjaloste Lobo x Antonovka vuodelta 1966. Lajike laskettiin kauppaan vuonna 1998. Hedelmä kookas 120-150 g, lähes kauttaaltaan punainen. Malto valkoista ja kiinteää. Maku miellyttävän happoinen, täysin kypsänä lievästi arominen, kokonaisuutena miellyttävä. Poimitaan syyskuun lopussa, on kypsä lokakuun puolivälissä ja säilyy pari kuukautta. Lajikkeessa ei ole havaittu mainittavasti rupea eikä muumiotautia. Lajiketta suositellaan rupialttiin Atlas-lajikkeen tilalle.

Lavia

LB:
Polveutuu Lavian kansakoululla 1800-luvulla tehdystä siemenkylvöksestä. Lajike otettiin Lepaalla lisäykseen vuonna 1906. Lajike yleistyi vasta 1940-luvulla, kun ammattiviljelijät alkoivat kasvattaa sitä.
Hedelmä: Keskikokoinen tai suuri punainen omena, jonka muoto on litistyneen pyöreä. Kuori on ohut, mutta sitkeä. Maku on makean hapahko ja aromi miedon mausteinen. Kypsyy syyskuun alussa ja kestää muutaman viikon varastoinnin.
Puu: Voimakaskasvuinen puu, jonka oksat ovat pystyt ja hieman harottavat. Puun vanhetessa latvus leviää. Antaa satoa vasta 4-5 vuoden kuluttua istuttamisesta. Melko terve puu, jota voi suositella luonnonmukaiseen viljelyyn.
Käyttö: Hyvä syöntiomena, mutta hyvä myös talouskäyttöön.
Talvenkestävyys: Laviaa pidetään kestävänä ainakin vyöhykkeelle IV.
Lisätietoja: Hyvä, mutta hiukan "raakasyöntinen" hedelmä. Harvinaisen kaunis, punainen omena. Taimien saatavuus suhteellisen hyvä.

AK & AP:
Lavia, IV, myöhäinen kesä
Lähtöisin Lavian kunnan kasnsakoulun pihasta 1880-luvulta. Emopuu eli liki 80-vuotiaaksi ja levisi lähes 10 metrin levyiseksi. Hedelmä keskikokoinen, lievästi litteänpyöreä, väriltään useimmiten tumman kirkkaanpunainen. Malto hienorakeista, tiivistä ja mehevää, maku makeahappoista ja miellyttävää. Puu hyvärakenteinen ja taudinkestävä. Ensimmäiset tiedot lajikkeesta on antanut pomologi Heikel vuonna 1913. Näistä tiedoista ilmenee, että koeymppäyksiä on tehty Lepaassa jo vuonna 1906 ja kolme vuotta myöhemmin saatiin ensimmäiset hedelmät, joihin yleisesti ihastuttiin. Lavia on ollut meillä kauppaomenalajikkeena 1940-luvulta lähtien. Vuoden 1970 jälkeen suosio on laskenut. Sopii luomuviljelyyn erittäin hyvän luontaisen terveytensä vuoksi.